Suomen pitää sopeutua – englanti viralliseksi kieleksi?
Uudenlaisen ajattelun tarpeesta on Suomessa puhuttu kyllästymiseen asti. Liian vähän puhutaan luopumisen tarpeellisuudesta. Uusiutumisessa kun yleensä vaikeinta on opettaa itsensä pois vanhoista tavoista. Joskus vaikeus aiheutuu muusta kuin yksilön oppimiskyvystä.
Suomalaiset ovat aina lopulta – melkoisen kitinän ja narinan jälkeen – ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja varsin etevästi sujahtaneet käyttämään uutta, työtä helpottavaa teknologiaa.
Lehtitaloissa olisi voitu käydä kiivasta taistelua tekstinkäsittelyä vastaan työpaikkojen suojaamiseksi – ja lopulta hävitty se taistelu. Tiedonkäsittelyn kehittyminen oli lopulta siunaus. Jo faksien tulo oli iso juttu. Niitäkään ei enää käytetä – ja vielä harvempi muistaa kuvansiirrossa käytetyt telefotolaitteet. Ne olivat pienen autonperäkärryn kokoisia, äänekkäitä ja hitaita.
Teknologinen kehitys ja globalisaatio ovat vaikuttaneet suomalaiseen työelämään huimasti parin viime vuosikymmenen aikana. Ihmiset, tavarat ja palvelukset liikkuvat liukkaasti valtioiden välisten rajojen, kielirajojen, kulttuuri- rajojen ja aikavyöhykkeiden yli.
Ulkomaankaupasta elävän pienen talouden osa on lopulta sopeutua. Kielialuekaan ei enää suojaa: suomalaiset käyttävät sujuvasti amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tuottamia sosiaalisen median palveluita.
Maailman menoon sopeutumisen ei tarvitse lainkaan olla niin kamalaa kuin miltä se heti kättelyssä kuulostaa. Se on kuitenkin selvää, että sopeutuminen tarkoittaa monesta opitusta käyttäytymismallista poikkeamista.
Onko sanomalehden tosiaan tultava postilaatikkoon ennen aamukuutta, kun uutisia virtaa mobiililaitteisiin tauotta? Pitääkö firman talouspäällikön raahautua työpisteelleen, kun hän kykenee tekemään työnsä ja käymään neuvottelunsa kannettavan tietokoneen avulla mistä tahansa?
Onko virka-ajan tosiaan kaikilla oltava 8–16.15? Pitäisikö niinkin kansainvälistyneen maan kuin Suomen hyväksyä englanti viralliseksi kielekseen jo kasvaneen maahanmuuton vuoksi? Pitääkö palkan perusteena tosiaan olla työpaikalla vietettyjen tuntien määrä?
Kirjoitus kuuluu Uuden Suomen Puheenvuorossa julkaistavaan Suomen idea –blogikirjoitussarjaan. Se on lyhennelmä Suomen idea -kirjassa (Docendo, 2016) julkaistusta tekstistä.
Englanti on käytännössä muodostumassa kakkoskieleksi Suomessa, mutta ei sitä mitenkään virallisesti tarvitse kirjata. Sen sijaan voisi tehdä sellaisen muutoksen kielilakiin, että suomi on ainoa virallinen kieli ja ruotsi ja saame ovat vähemmistökieliä. Ruotsi voisi olla käytössä kuten nytkin siellä missä sitä tarvitaan eli tosiasiassa ruotsin kielen asema ei muuttuisi. Toisaalta ruotsin muuttuminen vähemmistökieleksi säästäisi kymmeniä ehkä satoja miljoonia verorahoja ja helpottaisi myös maahanmuuttajien sopeutumista kun ei välttämättä vaadittaisi ruotsin osaamista virkoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kannattaisi aloittaa siitä, että ruotsi poistetaan virallisen kielen asemasta kaikkialla, paitsi ruotsalaisvoittoisissa kunnissa?
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni on sanottu, että kun kieli katoaa niin katoaa myös kyseinen kulttuuri. Suomea puhuu vain n. 5 miljoonaa ihmistä ja tietääkseni suomen kieli on hyvin rikas ja ilmaisuvoimainen kieli. Eikö viime vuosina ole jatkuvasti rummutettu monikulttuurisuuden puolesta?! Tuolloinhan meidän nimenomaan täytyy vaalia oman kielen ja kulttuurin säilymistä, jotta monikulttuurisuus kukostaisi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenkieli on oikeastaan suomen murteista koottu keinotekoinen kirjakieli joka viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on onnistunut syrjäyttämään murteet esim kuinka moni Kuopiolainen muka puhuu enään Savon murretta, kuinkamoni Oululainen peräpohjan murretta tai kuinka moni Turkulainen turun murretta? Todennäköisesti vain muutama vanha ikäihminen joka ei halua luopua omasta murteestaan vaikka kirveellä veistettäosiin. Kun ajan rattaat kulkee kokoajan eteenpäin on Suomenkin globalistuttava ja taivuttava globaaliin muottiin, esimerkiksi englanti on globaali kieli joten kuka nyt jää suremaan jos kaupassa ja kunnan virastossa palvelun saa jatkossa englanniksi rakkaan suomenkielen sijaan tai jos valtamedia ja perusopetus on englanniksi? Minä ainakin jäisin suremaan suomenkieltä, jota äidinkielenä puhuu vain 4,5 miljoonaa suomalaista. Vielä huonommin menee saamelaosilla, sillä yhä harvempi puhuu äidinkielenä saamea. Knasainvälisesti suomen ja saamen kieli on englannistumisen alta katoavia vähemmistökieliä. Näyttävästi blogin kirjoittaja Markku Mantila itsekkin on kiintynyt suomen kieleensä, ainakin sen perusteella että kirjoitti bloggauksensa suomeksi eikä sen puoleen englanniksi.
Ilmoita asiaton viesti
Melko monet ellei peräti kaikki kirjakielet ovat synteesi murteista eli sopimuksia. Suomen kirjakieli on siitä hyvä, että sen kirjaimilla voi kirjoittaa myös murteita eikä kenenkään suomalaisen tarvitse miettiä, miten murretekstiä lausutaan. Tähän suuntaan toivoisi muidenkin kirjakielten muuttuvan eli kirjoitettu vastaisi melko tarkoin puhetta. A on lausuttuna a, eikä ö,a, ei, ä, …
Ilmoita asiaton viesti
Suomen kielestä puuttuvat foneeettisesta skriptistä vain ”ng” ja nk” -äänteet, jotka joudutaan ilmaisemaan kirjoituksessa eri tavoin, kuin kirjainten yksittäinen lausuminen edellyttäisi.
Lisäksi jotkut vokaalit lausutaan eri tavoin etu- tai takapainotteisina siitä riippuen missä tavussa ne esiintyvät. Esimerkiksi sanassa ”puhelin” niin ”e” kuin ”i” -kirjaimetkin lausutaan etuvokaalisemmin kuin sanassa ”elin”. Koittakaapa sanoa ”puhelin” siten, että kaksi viimeistä tavua muodostavat sanan ”elin”, tarkoittaen vaikkapa sydäntä.
Ilmoita asiaton viesti
”suomen murteista koottu keinotekoinen kirjakieli”
Englanti on varmaan hyvä kieli mutta kirjoittaminen pahasti jälkeen jäänyt ”keinotekoinen”.
Ilmoita asiaton viesti
#14
>Suomenkieli on oikeastaan suomen murteista koottu keinotekoinen kirjakieli…
ooo
Ei nyt sotkeuduta kielitieteilijöiden hienouksiin. Mikä kommentissasi on keinotekoista kieltä?
Venä mide velen ode vehan ide veri ede veältä mide. Vemä täde ven ode veinotekoista kede veältä kide. Vetä täde vehuttiin pude velmilla kude ven kude veltiin ode vekkukundeja pide.
Kielitaito muuten on arvokas asia.
Esperanto olisi kansainvälinen apukieli. Se ei taida kelvata.
Ilmoita asiaton viesti
Vehdyn yde ventaasi kade!
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien kielten viralliset kirjakielet on muodostettu ottamalla eri murteista piirteitä ja sitten vain päätetty miten ”oikeasti” on sanottava.
Kyllä kuopiolaiset, oululaiset ja turkulaiset edelleen murteitaan puhuvat, vaikka ei ehkä julkisesti TV:ssä tai radiossa muutoin kuin murteensa mukaisella lausuntatavalla ja äänen värillä.
Suomen kirjakielen kielioppimuodot, sanonnat, sanavarasto ja puheen väri pohjautuvat pääasiassa läntisiin murteisiin. Ei kuitenkaan enimmiltään varsinaisuomalaiseen murteeseen, vaan hämäläiseen murrealueeseen, johon katsotaan myös läntisten keskisuomalaisten murteiden kuuluvan.
Lähimpänä kirjakieltä paikallismurteista on kieli, jota puhutaan Jyväskylästä länteen, mutta ei Keuruuta kauemmas. Keuruun murteessakin esiintyyy jo hiukan pirkanmaalaista ”moro” -henkeä. Optimi lienee jossain Petäjävedellä. Jyväskylässä itsessään on alkuperäismurteessa aavistus savolaista väritystä.
Murteet ovat kokeneet Ruotsissa jonkinlaisen renesanssin. Jotkut pitävät sitä laajasta maahanmuuttajapopulaatiosta johtuvaksi reaktioksi. Halutaan osoittaa omaa aitoa ruotsalaisuutta puhumalla aitoa omaa murretta. Ruotsissa ei myöskään koskaan ole ollut yhtä voimakasta juntti/juppi -asetelmaa puheenparteen liitettynä kuin Suomessa. Niinpä skånelaiset meteorologit eivät arastele mongertaa skånskaa TV:n uutislähetyksen säätiedotusta lukiessaan. Suomessa ei ”viännetä savvoo” samassa yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitäisikö niinkin kansainvälistyneen maan kuin Suomen hyväksyä englanti viralliseksi kielekseen jo kasvaneen maahanmuuton vuoksi?”
Viestintäjohtaja Mantilan ajatus jää tässä kohdassa ikävästi ilmaan.
Kun blogin kirjoittaja on joskus ollut myös maakuntalehti Pohjalaisen päätoimittaja, siis suomenkielinen lehtimies, pitää minun Etelä-Pohjanmaalla kaauan asuneena ihmetellä ehdotusta.
Tämä on maakunta, jossa jo toinen virallinen kieli aiheuttaa suuria tunteita, oli se sitten suomi tai ruotsi.
Ehkä Mantilan tekstin kohdalla on kyse tiivistelmästä.
Jos ei, niin muistaakseni maahamme tuli venäjä viralliseksi kieleksi 1800-luvun alussa. Ei sitä kovin hyvin opittu kansan keskuudessa. Ja tarvittiinkin vain pienen sanavaraston osalta vasta runsas kaksi vuosikymmentä itsenäistymisen jälkeen maasto-olosuhteissa!
Ilmoita asiaton viesti
”muistaakseni maahamme tuli venäjä viralliseksi kieleksi 1800-luvun alussa”
Tuo oli uutta minulle. Pukkaatko linkin? Ymmärtääkseni Suomen Suuriruhtinaanmaassa ei milloinkaan ollut venäjä virallisena kielenä vaikka sitä 1900-luvun alun sortovuosina yritettiinkin sellaiseksi lanseerata.
Kyllä ainoa virallinen kieli oli ruotsi aina vuoteen 1863 asti, jolloin Aleksanteri II nosti suomen kielen ruotsin rinnalle. Tosin suomen kieli ei milloinkaan 1800-luvulla käytännössä saavuttanut samanlaista asemaa kuin ruotsin kieli, mutta pyrkimys siihen oli aito.
Ilmoita asiaton viesti
En pukkaa linkkiä, koska olen vetänyt asioita hieman suoriksi, josta erityinen pahoittelu yövuorossa olleelle!
Kait tarkoitin sitä, että Venäjän vallan aikana suomalaisia totutettiin venäjän kieleen mm. niin, että kyrilliset kirjaimet tulivat tutuiksi mm. setelien ja postimerkkien kautta (1860-luvulta alkaen). Ruotsin kieltä ei noissa painotuotteissa juuri näkynyt.
Vähäinen osuuuteni tässä keskusteluketjussa oli muistuttaa siitä, että suomen kielellä on Suomessa mukava käydä jopa nyansseihin menevää mielipiteenvaihtoa. Mitähän olisi Suomen englanniksi vaikkapa ”Pukkaatko linkin?”
Ilmoita asiaton viesti
Katsopa vaikka markan rahaa vuodelta 1866.
http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?si…
Tai postimerkkiä 1882:
http://stor.systeemi.net/thumbnail.php?pic=uimgc/i…
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä muistelin näitä, mutta minulle sopii hyvin, että olen väärässä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soikiomerkit
http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/m…
Mielellään suomeksi Suomessa, vaikka väärässä. Oikeassa oleminen lopettaisi kaiken keskustelun?
Ilmoita asiaton viesti
Englanti ei ole pelkkä kieli vaan globaali kommunikointiväline.
Ilmoita asiaton viesti
Ajatus englannin asemesta virallisena kielenä Suomessa menee lähinnä tynkävitsinä.
Englannin asema on kouluopetuksesta alkaen vahva, jollainen sen maailmankielenä tuleekin olla.
Virallisen kielen status olisi kuitenkin vain muotoseikka, mikä ei edistäisi mitään muuta kuin itse kielen asemaa.
Englannin osaajista ei ole puutetta nytkään elinkeinoelämän ja vientitoiminnan tarpeisiin.
Sen sijaan monien muiden kielien osaajista on pulaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole mitään tarvetta tehdä englannista virallista kieltä ja itse asiassa englannin virallistaminen olisi kohtalokasta suomen kielen kannalta.
Monet ihmiset osaavat jo nyt melko hyvin englantia, joten ei ole tarvetta sen virallistamiseen. Ja jos englannista tulee virallinen kieli, niin se syrjäyttää hyvin äkkiä suomen kielen ja pahimmassa tapauksessa suomen kieli katoaa täysin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä englanti? Venäjä tai saksa on paljon parempi valinta. Englantia puhutaan Isisin ja Asavan pikkukylissäkin Afrikassa, jopa Bomongossa. Jos ajatellaan kansainvälistä kauppaa ja muita yhteyksiä, on saksan ja venäjän osaajalla etulyöntiasema.Mikään ei kiellä opiskelemasta englantia tai vaikka kroatiaa, mutta virallisen kielen asema on vähän muutakin kuin jonkin imperialismin nuoleskelua.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä kysymys on, että miksi juuri englanti. Kaikesta itseruoskinnasta ja keskinäisestä kettuilusta (syytetään milloin ketäkin rallienglannin puhumisesta) huolimatta suomalaiset puhuvat englantia varsin hyvin jos verrataan muihin Euroopan maihin joissa se on vieras kieli. Jos siis osaamme jo, mitä oikein saavuttaisimme englannin virallistamisella? Ainakin kuluja se toisi kun byrokratiaa pitäisi kirjoittaa myös englanniksi.
Kuinkahan moni tätä englantia viralliseksi kieleksi ehdottavista tulee ajatelleeksi sen vaikutusta suomen kielen asemaan? Ei tarvita kuin yksi sukupolvi niin nuoret puhuvat jo ”pakkosuomesta”: perinpohjin tarpeettomasta kielestä jolla ei tee kertakaikkiaan mitään globaalissa maailmassa. Sitten kun siitä luovumme, luovumme käytännössä omasta kulttuuristamme. Onko siis tavoitteena assimiloituminen anglo-amerikkalaiseen kollektiiviin, hävittäen kaikki kulttuurimme erityispiirteet? Jos on, niin tämä tavoite täytyy sitten myös lausua julki. Silloin tiedämme, että englantia viralliseksi kieleksi ajavat eivät itse asiassa pidä suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä millään tavoin itseisarvona. Mikä on näkemys jota voisi pitää jokseenkin epäisänmaallisena. Mitä se aivan selvästi onkin. Ruotsalaiset yrittivät satoja vuosia sitten Suomea ruotsalaistaa, mutta eivät siinä onnistuneet. Sitten Venäläiset yrittivät tuoda meille venäjän kielen väkisin 1939-40, mutta emmepä sitä mielellämme vastaan ottaneet. Nyt sitten haluamme vapaaehtoisesti syrjäyttää pienen kielemme ollaksemme ”kansainvälisiä”, ”edistyneitä” ja ”moderneja”? O tempora o mores!
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa puhutaan jo nyt pakkosuomea, ja pakkosuomea puhutaan sen takia että pidetään oman kielen ja kulttuurin perinnettä yllä englanninkielisen globaalisaation tuoman paineen alla. Muistaakseeni on kuitenkin ennustettu että yli puolet maailman kielistä tulee katoamaan tämän vuosisadan puoleenväliin mennessä jolloin vahvat kielet vievät voiton heikoimmilta kieliltä kuten vaikkampa saamen kieleltä. Myöskän suomen kielellä ei ole kansainvälistä merkitystä, sillä ei pärjää kuin Suomessa, Virossa, Euroopan Unionissa ja Yhdistyneissä Kansakunnissa, kun mualla puhutaan englantia. En tosin ymmärrä miksi suomi piti alunperin kuitenkaan saada Unionin viralliseksi kieleksi vaikkei edes Suomen mepitlään sitä englantia lirkutellessaan käytä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo englanti on monen firman ulos tuleva kieli nyt jo jopa Ruotsalaisilla Suomessa . terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
Jonkin vieraskielen virallistaminen on toiminut ehkä sellaisissa maissa, joissa paikallisella kielellä ei ole ollut vahvaa kirjallista pohjaa ennestään. Esim. opiskelukielen vaihtamisen mukana pitäisi miettiä uuden kielen kielellinen tarkoituksenmukaisuus, onko englanti nimenomaan se paras vaihtoehto tulevaisuuden kannalta jonkinlaiseksi yhteiskieleksi, se kuitenkin on melko vaikea, kun kirjoitus- ja kieliasu eroavat kovasti toisistaan. Esperantokaan ei ottanut yleismaailmallisena kielenä tuulta alleen, vaikka siitä on yritetty tehdä ns. helppo ja johdonmukainen kieli. Toisaalta automaattiset käännösohjelmat kehittyvät jatkuvasti, voi olla ettei ns. yleiskielelle olekaan tulevaisuudessa niin polttavaa tarvetta kuin tällä aikakaudella voisi ajatella.
Kieli, sekä ihmisten ja paikkojen nimet liittyvät vahvasti yhteen. Suomalaisten kulttuurihistorian kannalta kielellinen perintö ja sen vaalimisen pohja köyhtyisi huomattavasti jos jokin yleismaailmallinen vieraskieli saavuttaisi virallisen statuksen päivittäisessä käytössä, ja suomenkieli muuttuisi museokieleksi.
Itse kyllä vierastan nyt jo jotain Vantaan Aviapolista, jolla ei oikein Suomeen ole mitään yhtymäkohtaa, ja jää toivottavasti kaupunkisuunnittelun kuriositeetiksi esimerkkinä pakonomaisuudesta luoda kansainvälistä ”fiilistä”. Toisaalla kuulemma joku opiskelija tekee taskurahaa sillä, että sen nettisaitilla oleva nimigeneraattori tekee kiinalaisille lapsille englanninkielisiä nimiä. Tällöin vanhemmat, tai siis näiden vanhempien lapset, välttyvät siltä tuskalta, kun lapsen etunimiksi on annettu esim. ”Great Luck”. Suomessa Onni vielä toimisi, mutta sekin vain pojalla.
Ilmoita asiaton viesti
Oli8ahan nyt pakko tarkistaa tuon Onni -nimen tausta. Nimittäin Onni on alkujaan hyvää tuuria tarkoittava SUKuPUOLINEUTRAALI suomalainen nimi joka sotien jälkeen vakiintui pelkästään miehen nimeksi. Ehkä tulevaisuudessa Onni-nimen korvaa anglimi muoto Lykky.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista, että se on muuttunut niin myöhään miehen nimeksi, mutta tuota historiaa vastaan se onkin ihan ymmärrettävää, jos suuri osuus miehistä on menehtynyt rintamalla, ja on haluttu joko hyvää onnea perilliselle ja/tai se on ollut onni vanhemmille ja lapsikuolleisuus on ollut virlä korkealla. Liekö Onni lisäksi ollut nimenomaan perheen esikoispojan nimi, ainakin näin on omassa suvussa.
Ilmoita asiaton viesti
Luultavasti kyse on vain siiyä että on ollut onni kun perheeseen on siunautunut poika. Ymmärtääkseni sodanjälkeen tyttöjä tapasi syntyä enemmän kuin poikia, mutta saa toki korjata jos olen ymmärtänyrt asian väärin.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitäisikö niinkin kansainvälistyneen maan kuin Suomen hyväksyä englanti viralliseksi kielekseen jo kasvaneen maahanmuuton vuoksi?”
Kuinkas paljon niitä äidinkieleltään englantilaisia on tänne muuttanut?
Mantila jättää kokonaan sanomatta, mitä englannin viralliseksi kieleksi hyväksyminen tarkoittaisi. Jos se tarkoittaisi sitä, että kaikkien on opittava englantia ensimmäisenä vieraana kielenä, niin tämähän on jo käytännössä melkein toteutunut. Täytyy vain päästä eroon sen ”toisen korimaisen” pakollisuudesta. Jos se taas tarkoittaa, että kaikissa virallisissa yhteyksissä on käytettävä englantia, ei suomea, niin silloin ollaan kyllä sisäistetty joku aivan omituinen xenomaaninen alamaisajattelu jonka mukaan aina on oltava rähmällään johonkin suuntaan. Jos ei itään niin sitten kaakkoon, etelään, lounaaseen tai länteen.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpi tämän blogin ajattelussa on taustalla, sekö, etteivät suomalaiset osaa tarpeeksi hyvin englantia kaupankäynnin ja globaalistuvan maailman tarpeisiin, (mikä ei ole totta), vai se, että tuomalla englanti viralliseksi kieleksi päästään iso harppaus eteenpäin sekä suomen kielen että Suomen kansallisvaltion lakkauttamisessa?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Miksi?
Mikä ihmeen syy tuolle voisi olla?
Nyt jo saa parempaa palvelua ja osaamista englanniksi kuin ruotsiksi.
Kuten jo muissa kommenteissa tullut ilmi meidän kieltä tulee suojella. Se on rikkaus ja kansallistunnon ydin. Eli miksi?
En voi välttyä ajatukselta että tässä kosiskellaan USA:ta ja halutaan olla mielin kielin sinne suuntaan.
Miten hitossa me oltiin ensin rähmällään Neuvostoliittoon ja nyt sitten USA:n suuntaan. Millon me voitas seistä suorassa kaikien edessä?
Voisiko tässä olla kysessä se infosota?
Luodaan taas epäluottamusta hallintoon ja siihen että selviämme itsenäisenä valtiona muiden joukossa? Kansallistunteen romuttaminen olisi tuossa agendassa ihan pää asia?
Ilmoita asiaton viesti
Jatkaisin tuota Mantilan listaa. Miksi suomalaisten tulisi maksaa tuollaisen Mantilan ääliön kuukausipalkka verovaroista? En ole koko hänen uransa aikana kuullut häneltä ainoatakaan maamme etua ajavaa kommenttia. Suomalaisten tulisi nyt vihdoinkin herätä havaitsemaan maatamme ja kansaamme nakertavien ”haukkojen” toiminta ja myös toimia asian korjaamiseksi. Nyt kun mediamme on 100% ulkomaisen propagandalahkon käsissä tulisi edes valtion varat käyttää oman kansan ja kulttuurin edistämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä olisi suuriharppaus sille että englanti korvaisi monelle meille rakkaan suomen kielen. Johan nyt kielitoimisto on moittinut meitä suomalaisia siitä kuinka aglismit eli englanninbkielestä peräisin olevat lainat jyräävät suomen sanastoa ja kielioppia uudelleen esimerkiksi ennen sanotyiin vaikka että ”Ompas kaunis sää kun taivaalla paistaa aurinko” niin nykyään saatetaan sanoa ”Sää on lovely sillä se aurinko loistaa sillä taivaalla” (Weather is lovely because the sun shining on the sky).
Ilmoita asiaton viesti
No ”monelle” tuo esimerkki on aika iso yleistys. Se ehkä pitää paikkansa silloin kun yritetään matkia/suomentaa jotain englannikielisiä fraaseja kuten ”in the long shot” tms. Ja saattaa olla jotenkin yleinen pienessä piirissä jossain kansainvälisessä yritysympäristössä jossa on paljon ulkkareita englanninkielisistä maista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo fraasi ”in the long shot” ole suomeksi taivutettuna ”lyhyellä tähtäimellä”, ”laajalla skaala välillä” tai ”pitkällä juoksulla” ?
Ilmoita asiaton viesti
Joo,” in the long run ” suorasta suomennoksesta, eli pitkällä juoksulla, on joku kielenhuoltaja valittanut, että se ei oikein kuulu suomenkieleen. Loppupeleissä, on kai toinen suosikki esimerkki. Onko se sitten kielen kehittymistä vai ei, niin riippuu näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
On se sentään parempi että ”in the long run” kääntyy ihan merkitykselläänkin suomeksi fraasin ”pitkällä juoksulla” kun taas fraasi ”in the long shot” muuttuu muotoon ”lyhyellä tähtäimellä”. En kuitenkaan itse käsitä mikä ongelma kummassakaan fraasissa on, eli etä miten ne eivät kuulu suomen kieleen? Tokihan kielitoimisto valittaa jos joku käyttää puhekieltä tai murteita esim väitetään että ”mie ja sie”, ”mnää ja snää”, ”miä ja siä” tai ”mää ja sää” eivät ole persoonapronomineja vaan kaikkien pitäisi käyttää kirjakielen ”minä ja sinä” muotoja jotka murteissa esiintyy kuitenkin harvemmin.
Ilmoita asiaton viesti
ohjelmistoissa, lentoliikenteen ohjauksessa, kasvillisuustieteessä ja lääketieteessä jne. jossa sanojen tarkka merkitys on tärkeää, yhteinen kieli on aika oleellinen, tai jotain mikä ainakin helpottaa yhteistoimintaa, kun virheille ei ole varaa. Ohjelmistot tietty ei kuulu tuohon viimeksi mainittuun, mutta kummasti helpdeskiä helpottaa tai jonkun ohjelman asetuksista puhumista, kun ei tartte miettiä, että mikäköhän sen toiminnon suomennoksi nyt olikaan keksitty.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta kasvitieteestä. Kun menet Suomessa Suomalaiseen S-markettiin niin ostatko sieltä mieluummin kilon pussin perunoita, potatoes -tuotetta, vaiko Solanaceae Solanum tuberosum -kasvin juurimukuloita? Viimeisen vaara tosin on että huono kasvien nimien osaaja saattaa äkisti luulla ostavansa pussillisen perunan näköisiä juurimukuloita joiden nimi kuulostaa aurinkoisen aurinkoiselta tuberkuloosilta.
Ilmoita asiaton viesti
Liian ennenaikaista sanoa. Englanti on toki ns. valtakieliä vaan kumpi ämerikan vai brittien. Niissäkin on eroja puhumattakaan muiden maiden englannin kielestä. Aika näyttää. Hyvästä tajuamisen ja ulosannin taitoudesta lienee kysymys, tässä ajassa…….
Ranska oli aikoinaan diplomaattikieli. Venäjän hovissa jopa muotia ja ilman sitä ei kuulunut piireihin.
Ihan hyvä blogi ja tekeekin mieli kysyä tekijältä, kuinka monta uutta sanaa syntyy mielestäsi päivässä päivässä ja millä kielellä?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa voitaisiin pyrkiä siihen, että jokainen kansalainen osaisi kahta kieltä sujuvasti; suomea ja englantia. Nykyinen ruotsin opiskelu valuu lähinnä hukkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on ulos englanti se on vain maanrajojemme ulkopuolelle oleva kieli, kyllä Suomessa silti käytetään suomea kommunikointi kielenä terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
Jos kielten yleisyys mitataan äidinkielenään puhuvien määrällä, niin kuusi ensimmäistä ovat:
-mandariini
-espanja
-englanti
-hindi
-arabia
-portugali
Ilmoita asiaton viesti
And the same in English..
Ilmoita asiaton viesti
Kun karttaa katsoo, niin pitäisikö vinttikomerossa kuitenkin vielä säilyttää opaskirja, josta selviävät kyrilliset kirjaimet.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä maamme osaamiselle ja edulle ei niinkään ole englannin virallistaminen, vaan pakkoruotsin poistaminen ja äidinkielen lisäksi kahden valinnaisen kielen ”pakko”.
Ainoastaan pienen vähemmistökielen , ruotsin, äidinkielenä lisäksi toinen pakollisista kielistä pitäisi olla kotimaan ylivoimainen pääkieli eli suomi, jotta voisivat selvitä tarpeistaan omassa kotimaassaan. Tosin siihen kyllä pitäisi riittää englantikin.
Englanti hakeutuisi joka tapauksessa pääosin noiden kahden pakollisen vieraan kielen joukkoon, mutta se toinen saattaisi olla sitten vaihtelevampi, mukaan lukien ruotsinkin.
Itse hallitsen hyvin oikeaa ja vapaaehtoisesti opittua ruotsia. Sen lisäksi täysin englantia, saksaa ja hiukan käytännöllisemmin paria muuta kieltä läntisestä ja kaukomaailmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kahden valinnaisen vieraan kielen pakko takaisi meille Suomeen jo monipuolisen kielipaketin, kun englannin lisäksi valinta osuisi ruotsin, saksan, venäjän tai espanjan kieliin. Ruotsalaisillahan itsellään on juuri käynyt niin, kun viimeksi asiaa katselin. Heillä mm. espanja oli pakollisen englannin lisäksi yksi suosittummista kielistä.
Tosin hajontaa pitäisi olla paljon muihinkin suositeltuihin EU:n kieliin. Siellähän mm. oli kiina kymmenes suositelluin kieli. Kannatan enemmän niin venäjän kuin kiinankin lukijoita maahamme, koska kauppa se on jo kannattaa ja nyt se on meille elintärkeää!! Vapaavalinta on kuitenkin tärkeä juttu, koska motivaatio pitää olla täysin kunnossa. Kieltä pitää jatkuvasti kuitenkin pitää yllä, jotta taito säilyy.
Ilmoita asiaton viesti
Siis suomen kieli ei olisi pakollinen kieli ruotsinkielisille suomalaisille?
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin Juha. Kaksi valinnaista pakollista kieltä kaikille suomen lisäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan oli ristiriitainen vastaus. Kaksi valinnaista kieltä kaikille SUOMEN LISÄKSI. Ja kuitenkin kuittaat ”Juuri näin”, kun kysyin eikö suomen kieli olisikaan pakollinen ruotsia puhuville ???
Tarkoitatko siis ”kaksi valinnaista pakollista kieltä kaikille suomen TAI RUOTSIN lisäksi”?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä tarkoitin, että ruotsinkielisille olisi myös kaksi pakollista kieltä. Ottaisivatko he sitten suomen yhtenä valinnaisena kielenä tai ei, olisi vapaaehtoista. Todennäköisesti Suomessa toimittaisiin sen jälkeen enimmäkseen suomeksi ja englanniksi pienen siirtymäajan jälkeen.
Ruotsi säilyisi tietysti edelleen heidän äidinkielenään ja olisi rikkaus meille yhtenä vieraana kielenä muiden kielten rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
hmm hmm…
Oliko Mantilan ajatus nyt sellainen että suomalaiset kotoutetaan transatlanttiseksi vähemmistöksi?
Tai pakkosopeutetaan muualta tulleeseen kielivähemmistöainekseen koska perusteluna mainitaan mm. pakolaiset/maahanmuutto?
Eli ei toimita niin päin että muualta tulleet kotoutetaan suomalaisiksi mm. kielenopetuksella.
Tiedetään että kielen rakenteet vaikuttavat ajatteluun. Suomen kieli on yksi maailman tasa-arvoisimpia kieliä alun perinkin: Meillä ei ole erikseen miehille ja naisille persoonapronominia (he-she, han-hon, il-elle jne), kaikille käytetään sanaa hän.
vai oliko ajatus sitoa Suomi ns. läntiseen arvoyhteisöön virallistamalla englanti kolmanneksi kotimaiseksi so. muokkaamalla suomalaisten päätä transatlanttisemmaksi englannin kielirakenteisiin sopeuttamalla?
Jospa se NATO-jäsenyys edes sitten menisi Suomessa läpi… (sarkasmivaroitus)
Ilmoita asiaton viesti